Verkostotapaamisessa asiantuntijat taiteen kentältä ja sen ulkopuolelta keskustelivat ajankohtaisista asioita ja katsoivat myös tulevaan: miten rakennamme kestävämpää työelämää pandemian purkautuessa? Tuomas Tirkkosen kokosi koosteeseen poimintoja tapaamisen sisällöistä. (Kannen kuva: Kati Keskihannu)
Joukko organisaatioiden uudistumiskyvyn lisäämisestä kiinnostuneita ihmisiä kokoontui kesäisenä perjantaina yhteen. Yhdistävänä teemana tapaamisessa oli taide osana organisaatioiden kehittämistä.
Etänä järjestetty tapaaminen koostui katsauksesta kevääseen ja ajankohtaisiin tapahtumiin sekä keskustelusta, jossa näkökulmia kuultiin niin taiteellisen ajattelun, tutkimuksen kuin bisneksenkin näkökulmasta. Osallistujat kokosivat toiminnallisessa virittäytymisessä aikajanan kuluneen kevään tapahtumista. Keskusteluosuuteen oli kutsuttu mukaan toimitusjohtaja Aki Karkulahti, taiteilija-tuottaja Niina Oinas sekä tutkija Eeva Siljamäki. Tapaamisen osallistuja Kati Keskihannu vangitsi keskustelijat piirrokseen (artikkelikuva).
Asiakastyötä ja kehittämistä
Ajankohtaiskatsauksesta selvisi, että työtä uudistumiskyvyn ja luovuuden eteen tehdään paljon. Osallistujat toivat monenlaisia palveluita, joita he olivat toteuttaneet asiakkaidensa kanssa. Iloa ja voimavaroja vahvistivat esimerkiksi Neemo, Art of Silence sekä valtionhallinnon Luovat aamunavaukset. Jyväskylään avatussa Sairaala Novassa taidetta hyödynnetään suunnitelmallisesti potilaiden ja henkilöstön tarpeisiin. Kansainvälistä näkökulmaa mukaan kevääseen tuo Breaks, joka on toteuttanut pilottiohjelmia ensiaskelia Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Co-Foundersin tapahtumassa taiteellinen ajattelu oli johdon agendalla ja teknologiayhtiö Enston kulttuurinmuutoksessa yhteistyötä tehtiin kirjailijan kanssa.
Uusia avauksia kehitetään hankekentällä laajasti. Keväällä päätökseen tulivat Espoon kaupungin Taiteelliset menetelmät henkilöstön kehittämisessä -hanke sekä Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun dramaturgian keinot työhyvinvoinnin tukena -hanke. Artsense tutki valmennusten vaikuttavuutta ja Taideyliopisto vahvistaa Etelä-Pohjanmaan alueen yrityselämää taiteen ja yritystoiminnan välisellä yhteistyöllä.
Esittelin tapaamisessa tarkemmin myös Luova asiantuntija -verkkokurssin toteutusta. Kurssi on luotu asiantuntijoille, jotka haluavat tunnistaa ja vahvistaa luovuutta omassa työssään. Toteutuksessa sovelletaan vuorovaikutteisuutta ja taidelähtöistä toimintaa perinteisesti luovina pidettyjen alojen ulkopuolella.
Asiakas kertoo aidon tarpeen
Katsaus kevään tapahtumiin herätti keskustelua myynnistä. Myynti vaatii aikaa, resursseja ja osaamista. Haasteita voi tulla etenkin silloin, kun samaan aikaan pitäisi myydä palvelua, joka on vielä kehitteillä. Luovasta kehittämisestä myynnin mielentilaan siirtyminen voi olla hankalaa ja silloin yhteistyö myyjäkumppanin kanssa voi auttaa.
Asiakkaat on myös hyvä ottaa mukaan keskusteluihin jo ennen kuin aloittaa varsinaisen kehittämistyön. Potentiaalinen asiakas voi kertoa aidoista haasteista, joiden ratkomiseen kaipaa apua.
Keskustelussa tuotiin myös esiin, miten asiakkaat ovat tärkeitä kumppaneita myös uusien yhteistyön mahdollisuuksien löytämisessä. Eräs osallistuja kertoi, miten he pyytävät asiakkaitaan kertomaan omasta kokemuksestaan eteenpäin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Mitä konkreettiset tulokset tarkoittavat?
Taiteen, tutkimuksen ja bisneksen välisessä keskustelussa lähtökohdaksi otettiin kysymys: miten taiteen mahdollisuudet voidaan nähdä uusista kulmista?
Organisaatioissa on tällä hetkellä valtavia haasteita, joihin taiteellinen lähestyminen voi vastata. Organisaatiot pyrkivät tukemaan työntekijöitään siten, että he pysyvät työkuntoisina ja sitoutuvat pysymään töissä. Sen lisäksi työnantajat pyrkivät houkuttelemaan uusia osaajia. Haasteita mitataan sairauspoissaolojen määrissä ja työntekijöiden vaihtuvuudessa tai täyttämättä jääneissä tehtävissä.
Tutkimukset osoittavat, että taiteella voi rakentaa organisaation kulttuuria, lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimustietoa on runsaasti, vaan silti se ei aina riitä vakuuttamaan organisaatioiden edustajia. Asiakas toivoo konkreettisia näyttöjä ostamansa palvelun tuloksista. Keskustelussa nousi esiin kysymys, voisiko toivetta myös haastaa. Onko ok, että konkretiaa ei tulekaan?
Keskustelun jälkeen mietin konkretiaa käytännössä. Kuluneen vuoden aikana etätyön on vienyt ihmiset erilleen toisistaan. Fyysinen etäisyys on konkreettinen asia, joka aiheuttaa ongelmia, joita on vaikea hahmottaa. Esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunne voi olla koetuksella. Etäyhteyksistä huolimatta taiteeseen perustuvilla työtavoilla on kyetty vahvistamaan yhteenkuuluvuutta. Miten myönteinen vaikutus kääntyy konkreettisiksi tuloksiksi? Keskustelussa todettiin, että pelkät kvantitatiiviset mittarit eivät välttämättä tavoita toiminnan kokonaisvaltaisia vaikutuksia.
Taide osana jälleenrakentamista
Tapaamisen jälkeen jäin pohtimaan käsillä olevaa tilannetta. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kääntymässä jälleenrakentamisen vaiheeseen. Millä tavoilla ihmiset tekevät jatkossa työtä? Millaisen arjen organisaatiot rakentavat yhdessä työntekijöidensä kanssa? Miten palvelut vastaavat muuttuviin tarpesiin?
Nopean ja arvaamattoman muutoksen jälkeen aikaa uuden luomiseen on hieman enemmän. Menneeseen menestykseen johtaneet työtavat eivät välttämättä toimi uusien haasteiden äärellä. Uuden äärellä on syytä etsiä työtapoja tulevaan menestykseen. Siihen avaimena voi olla yhteistyö yllättävän kumppanin, taiteilijan, kanssa.
Kutsuin tapaamisen koolle osana Taide osana organisaatioita -verkoston toimintaa. Vapaamuotoinen verkosto kutsuu yhteen asiantuntijoita, joita kiinnostaa taide osana työelämän organisaatioiden ja liike-elämän kehittämistä. Keskustelu jatkuu Facebookissa ja LinkedInissä – tervetuloa mukaan!
Taiteeseen perustuvat työtavat tukevat muutoksessa. Tupu Creative järjestää luovia valmennusohjelmia yhdessä verkostonsa luovien asiantuntijoiden kanssa. Ota yhteyttä.