Eräässä keskustelussa innoissani pohdin, miten kokemuksellisuus etänä ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Keskustelukumppani huokaisi, että ei usko näihin etäyhteyksiin enää lainkaan. Päätin kutsua koolle ihmisiä, joita aihe kiinnostaa, jotta pääsisimme jakamaan kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja uusia ajatuksia kokemuksellisista etätilaisuuksista. Lähes 70 henkeä kokoontui webinaariin pohtimaan aihetta – ja tässä on tulokset.
Webinaariin osallistui sekä aiheen äärelle ensimmäisiä kertoja saapuvia että kokemuksellisuuden konkareita. Kun osallistujat kuvasivat, mitä kokemuksellisuus etänä heille tarkoittaa, erottui vastauksissa kolme yleisintä näkökulmaa: kokemuksellisuudessa mukana on tunne, osallistujille syntyy osallisuuden kokemus ja kokemuksellisuus syntyy toiminnasta.
Osallistujille oli tärkeää myös läsnäolo, yhteiset kokemukset, elämykset ja henkilökohtaisuus. Osa osallistujista nosti esiin luovuuden ja inspiroitumisen. Lisäksi joillekin osallistujille kokemuksellisuus tarkoitti vuorovaikutusta, oivaltamista ja oppimista sekä kehollisuutta. Lähtökohtaisesti voi todeta, että kokemuksellisuus tarkoittaa sekä henkilökohtaista että yhteistä kokemista.
Tähän koosteeseen on koottu webinaarissa tuotettuja materiaaleja. Kooste kulkee alustuksen kautta järjestäjän ja osallistujien vastuuseen, mielikuvitukselliseen työkalujen hyödyntämiseen, henkilökohtaisen kokemuksen elementteihin, teknologian tuomiin haasteisiin ja lopulta yhteenvetoon.
Teknologia välittää vuorovaikutusta
Tilaisuuden koollekutsujana pidin lyhyen alustuksen siitä, mitä kokemuksellisuus etänä voi tarkoittaa. Kokemuksellisuus jakautuu käytännössä kokemisen ja jakamisen vaiheisiin. Vaiheet voivat toteutua samanaikaisesti tai eriaikaisesti teknologian avustamana. Kokemuksellisuutta voi tarkastella kokemuksellisen oppimisen tai kokemuksellisen tiedon näkökulmien kautta.
Niiden lisäksi erilaiset toimijat voivat olla kiinnostuneita niin sanotuista mitattavista kokemuksista, kuten asiakaskokemuksesta ja työntekijäkokemuksesta sekä kokemuksen muotoilusta, joka voi tarkoittaa mitattavien kokemusten muotoilua tai reaaliaikaisten etätilaisuuksien osallistujakokemuksen muovaamista.
Etäyhteyksillä teknologia välittää vuorovaikutusta, kokemista ja jakamista. Sekä reaaliaikaiseen että eriaikaiseen vuorovaikutukseen osallistuja tarvitsee sopivat laitteet, ohjelmistot ja taidot käyttää niitä. Järjestäjän täytyy puolestaan huomioida valittujen vuorovaikutustapojen saavutettavuus ja tietoturva. Etänä vuorovaikutuksesta, dynamiikasta ja osallistumisesta voi tulla välineellistettyä, eikä kokemusten näkyväksi tekemiseksi riitä se, että kokoonnutaan fyysisesti samana paikkaan.
Kokemuksien suhde aikaan ja paikkaan sii muuttuu. Osallistujat voivat kokea asioita yhdessä reaaliaikaisesti virtuaalialustalla tai eriaikaisesti esimerkiksi tallenteiden tai tehtävien avulla. Osallistujat voivat jakaa erilaisista ympäristöistä käsin: paikan kriteereiksi riittää vähimmillään kyllin hyvä verkkoyhteys.
Perusasiat haltuun: järjestäjän ja osallistujan vastuu
Webinaarissa osallistujat käsittelivät pienryhmäkeskusteluissa kysymystä siitä, miten kokemuksellisuutta voi tukea etänä. Ryhmäläiset kirjasivat keskusteluista muistiinpanoja työskentelyn tukena olleelle Mural-taululle. Keskustelujen perusteella kokemuksellisuus syntyy vuorovaikutuksessa: sekä etätilaisuuden järjestäjällä että osallistujalla on uudenlainen vastuu.
Järjestäjän vastuulla on tilaisuuden tai eriaikaisen työskentelyn huolellinen valmistelu ja fasilitointi. Tässä kiteytyksiä siitä, mitä järjestäjän tehtäviin kuuluu:
Toimivien puitteiden luominen: tilan ja tarjoilujen sijaan työkalut, yhteydet ja ohjeistukset
Kohderyhmän tuntemus: osallistujien silmälasit päähän
Johdonmukaisuus osallistujien huomioimisessa: jos osallistujia pyydetään vaikka vastaamaan kysymykseen, vastaukset käsitellään ja ne vaikuttavat tilaisuuden etenemiseen
Turvallisen ilmapiirin luominen: turvallisen tilan ohjeet käydään rutiininomaisesti läpi
Tiedottaminen: osallistujille tieto siitä, mitä on luvassa ja mitä heiltä odotetaan
Yhteisen tavoitteen kirkastaminen
Työkalujen valinta tavoitteen mukaan
Kokemuksellisessa etätilaisuudessa osallistujan osallistuminen on aktiivisempaa. Osallistujan vastuulla on tulla ajoissa paikalle, tutustua tarjottuihin ennakkomateriaaleihin ja osallistua itselleen sopivalla tavalla. Osallistumisen rooleja voi olla monia: keskustelijana, kuuntelijana, havainnoitsijana tai toisen osallistujan apuna.
Suuressa osallistujamäärässä keskustelijat näkivät sekä uhan että mahdollisuuden. Yhtäältä enemmän osallistujia lisää riskiä siitä, että kaikki osallistujat eivät koe tulleensa kuulluiksi. Toisaalta etäyhteyksillä tila ei rajoita osallistujamääriä ja isonkin joukon saa jaettua pienempiin keskusteluryhmiin sujuvasti.
Mielikuvitusta työkalujen käyttöön
Vaikka isolle osalle ihmisistä yhteiset kokemukset etänä ovat tulleet tutummaksi kuluneen vuoden aikana, ei etäkokeminen ole kovin uusi juttu. Osallistujien mukaan työkalut ovat kehittyneet hurjasti. Osallistujat muistelivat etäkohtaamisia ja -kokemuksia muun muassa Habbo-hotellin virtuaaliympäristössä, Kissin chatissa ja IRC-Galleriassa.
Osallistumista voi tukea erilaisilla tavoilla. Joissain tilanteissa perustyökalut riittävät kokemuksellisuuden tukemiseen:
Videokuva
Ääni
Chat
Kyselyt
Äänestykset
Kokemuksellisuus ei kuitenkaan synny pelkästään työkalujen avulla, vaan niiden soveltavalla ja luovalla käytöllä. Webinaarissa näimme esimerkin, kuinka osallistuja nappasi kopin näkymättömästä pallosta, jonka toinen osallistuja heitti hänelle. Videokuvien välittämä toiminta ja sen synnyttämä reaktio oli uskottavaa, vaikka pallon näkeminen oli meidän muiden osallistujien mielikuvituksesta kiinni. Vakavasti otettu leikillisyys ja yhdessä kuvittelu luo elämyksiä.
Huomioi henkilökohtaisuus, tunteet ja aistit
Jokaisen ihmisen kokemus on erilainen. Kokemukseen vaikuttaa aiemmat elämäntapahtumat, arvot ja asenteet. Keskusteluissa kokemuksen henkilökohtaisuus nousi tärkeään asemaan ja se, ettei erilaiset tavat kokea ole enemmän oikein tai väärin. Etätilaisuuden osallistujille voi olla vaikeampi luoda yhtenäinen kokemus, kun esimerkiksi fyysisiin puitteisiin ei voi välttämättä vaikuttaa. Toisaalta osallistujia voi pyytää lähtemään vaikka tilaisuuden ajaksi kävelylle, jolloin osallistumisen tavasta tulee itsessään elämyksellinen.
Etänä virittäytyminen yhteiseen mielentilaan lisää kokemuksellisuutta. Ennen tilaisuuden varsinaista aloittamista voi pitää etkot, joiden aikana voi rupatella vaikka siitä, mistä päin osallistujat ovat saapuneet paikalle. Tunteiden esiin tuominen erilaisilla tavoilla on myös tärkeää. Osallistujat ehdottivat symbolikortteja, ohjelmien reaktiopainikkeita ja emojeja tunteiden näyttämiseen.
Osallistujat kannustivat huomioimaan muitakin aisteja kuin kuuloa ja näköä. Aistikokemukset tuovat osallistujia samalle viivalle. Aistihavaintojen purkaminen sanallisesti tuo erilaisia kokemuksia näkyväksi ja käsiteltävään muotoon. Osallistujat voivat katsoa samaa kuvaa ja nähdä siinä hyvin erilaisia asioita.
Teknologia tuo haasteita
Kuten alustuksessakin mainitsin, teknologia ja ohjelmistot tuovat mukanaan uusia asioita, joita järjestäjän tulee huolehtia. Myös osallistujien keskusteluissa nousi esiin se, että tavoitteen saavuttaminen mahdotonta tai ainakin vaikeampaa, kun tekniikka ei pelaa. Osallistujien tekninen osaaminen on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Etätilaisuuksissa osallistujia helpottaa se, että heillä on lupa olla osaamatta. Järjestäjän on hyvä varmistaa oppimiselle tilaa ja aikaa. Psykologisen turvallisuudentunteen luominen ja virheiden salliminen auttavat osallistujaa heittäytymään kokemuksien äärelle. Tekniikan suhteen esiin nostettiin myös osallistujien erilaiset tarpeet: järjestäjän täytyy hyväksyä se, että kaikki eivät halua olla näkyvillä tai äänessä. Kokemisen tapoja on monia.
Videokuvan käyttö etätilaisuuksissa herätti monenlaisia ajatuksia webinaarin osallistujissa. Toisaalta vetäjälle voi olla vaikeaa toimia, kun osallistujien reaktioita ei ole mahdollista nähdä ilman videoiden käyttöä. Webinaarin keskusteluissa kuitenkin nostettiin esiin se, että vetäjän tuska ei saa mennä osallistujan valinnanvapauden ohi. Osalle videon käyttö lisää turvallisuudentunnetta ja toisille se tuntuu vaikealta.
Yhteenvetona: innostavia ideoita, kiinnostusta syventyä
Kokemuksellisuus etänä -webinaarin osallistujat veivät tilaisuudesta mukanaan innostusta ja uusia käytäntöjä. Se, miten tuttua aihe oli ennestään, vaikutti siihen, tuliko vastaan jotain uutta vai ennemmin muistutuksia tutuista asioista. Osalle osallistujista tilaisuus madalsi kynnystä toteuttaa etänä koulutuksia: ajatus oli tilaisuuden jälkeen vähemmän vastenmielinen.
Käytönnön vinkeistä osallistujat mainitsivat seuraavia:
Fyysisyyden mukaantuominen etätyöskentelyyn
Haasta muutkin aistit kuin kuulo ja näkö
Muralin käyttö
Akvaariokeskustelu
Nimetön yhtäaikainen chattivastaus
Webinaari kokosi yhteen hyviä käytäntöjä erityisesti etätilaisuuksien järjestämiseen. Kokemuksellisuuden lisääminen onkin hyvä keino vähentää etäyhteyksistä syntyvää uupumusta ja webinaarin käytännön vinkit auttavat suunnittelemaan tehokkaampia palavereita ja tilaisuuksia.
Tämän myötä itseäni houkuttelee pohtia syvemmin niitä näkökulmia, jotka jäivät webinaarissa vähemmälle huomiolle. Miten eriaikaisuutta voisi hyödyntää yhteisten kokemusten syntymisessä enemmän? Millä keinoilla aisteja voi aktivoida etänä? Miten yllätykset ja yllättävät elementit voivat lisätä elämyksellisyyttä? Eräs osallistuja nostikin lopuksi esiin, että jäi kiinnostus pohtia aihetta lisää. Miten sinä haluaisit jatkaa keskustelua?
Tule verkostoitumaan aiheesta kiinnostuneiden kanssa LinkedInissä täällä. Webinaarin kutsui koolle Tuomas Tirkkonen, joka on teini-iästä alkaen kokenut etänä monenlaisia asioita: ystävystymistä, rakastumista, intohimoa, yhteisöllisyyttä ja luovuutta. Tuomaksen mielestä ei ole varaa menettää uskoa etäyhteyksiin nyt, kun niiden potentiaali on vasta näyttäytymässä suurelle yleisölle. Tuomas auttaa mielellään kokemuksellisuuden vahvistamisessa etänä.