Ammatillinen koulutus kattaa laajan kirjon eri aloja ja erilaisia taitoja, joita opiskelijat kehittävät itsessään sekä opetuksessa että käytännön työssä. Digitaalisuus vaikuttaa kaikkialla ja kaikkiin aloihin, minkä vuoksi käytännön ammatillisen osaamisen lisäksi huomio kääntyy tärkeisiin tulevaisuuden taitoihin, kuten luovuuteen. Miten luovuutta voi opettaa ammatillisessa koulutuksessa?
Kirjoitus on osa luovuutta käsittelevää blogisarjaa, jossa vastaan LinkedInissä ja Twitterissä esitettyihin kysymyksiin.
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on ammatillisen osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Laajan tavoitteen lisäksi sen tulee antaa valmiuksia persoonallisuuden kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen sekä ammatilliseen kasvuun.
Vuoden 2018 alussa voimaan tullut amisreformi eli ammatillisen koulutuksen uudistus antoi koulutuksen järjestäjille enemmän vapautta vastata osaamistarpeisiin. Ammatillisessa koulutuksessa on siis kaikki mahdollisuudet vastata työn murrokseen ja tukea opiskelijoiden tulevaisuuden taitojen oppimista.
Luovuuden opettaminen, tai paremmin sanottuna luovuuden tunnistamisen ja harjoittelun tukeminen, on opinnot lävistävä prosessi.
Siirtovaikutus tärkeässä roolissa
Ammatit muuttuvat teknologian kehityksen mukana, mutta tietyt piirteet työssä pysyvät. Maailman talousfoorumi nimesi jo vuonna 2016 tulevaisuuden tärkeimmiksi taidoiksi monimutkaisen ongelmien ratkaisun, kriittisen ajattelun ja luovuuden. Tulevaisuuden taidot viittaavatkin niihin taitoihin, joista on hyötyä hyvin monenlaisissa työtehtävissä.
Luovuus tulevaisuuden taitona liittyy etenkin siihen, miten työntekijät kykenevät ottamaan haltuun uudenlaisia työkaluja ja uusia työn tekemisen tapoja. Luovuudella on tärkeä rooli myös ongelmanratkaisussa ja sitä tarvitaan uuden oppimiseen. Se auttaa paitsi muutokseen reagoimisessa, myös uudenlaisten ratkaisujen kehittämisessä. Luovuus ei ole pelkästään luovien alojen yksinoikeus, vaan se kuuluu jokaisen työntekijän arkeen.
Tulevaisuuden taidot ovat soveltavia taitoja, joita ei voi opettaa soveltamisen kohteesta irrallaan. Luovuuden oppimisessa siirtovaikutus on tärkeässä roolissa. Sillä tarkoitetaan opitun taidon toteuttamista uudessa ympäristössä. Luovuuden oppimista voi tukea siis sillä, että opetuksessa vahvistetaan taitojen siirtovaikutusta.
Siirtovaikutus vahvistuu reflektoimisen avulla. Kun ihmisen kanssa käydään läpi työhön liittyviä tilanteita, joissa luovuus on läsnä, oppii hän tunnistamaan omaa kyvykkyyttään ja kiinnittämään huomiota siihen myös muissa tilanteissa.
Kaksi ehdotusta ammatilliseen koulutukseen
Yritän hahmottaa joitain ehdotuksia siitä, miten luovuuden oppimista voi tukea ammatillisessa koulutuksessa. En kuitenkaan ole ammatillisen koulutuksen asiantuntija, minkä vuoksi toivon, että koulutuksen järjestäjät osallistuvat keskusteluun. Miten ratkaisut istuvat ammatillisen koulutuksen arkeen?
Ehdotus 1: Tulevaisuuden taitojen kasvuryhmä
Kasvuryhmä on ohjattu, säännöllisesti kokoontunut ryhmä, jossa osallistuvat voivat pohtia omaa itseään ja valitun teeman mukaisesti ammatillista kasvuaan. Kasvuryhmässä osallistujat voivat tutustua itseensä ja oppia tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Kasvuryhmä tukee siirtovaikutusta: sitä, että opitut taidot nähdään vahvuuksina myös uusissa ympäristöissä.
Yksi malli kasvuryhmän toteuttamiselle on Omakuva N.Y.T. – taideperustainen kasvuryhmä. Malli on kehitetty ehkäisevän mielenterveystyön tavoitteista käsin nuorten kohderyhmälle, mutta sen soveltaminen esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on täysin mahdollista.
Työskentely perustuu mentalisaatioon, reflektoivaan työotteeseen, joka tarkoittaa ihmisen kykyä pohtia omaa ja toisen näkökulmaa ja kokemusta. Taideperustaisuus liittyy mallissa kokemuksen ja oman identiteetin tutkimiseen.
Ehdotus 2: Valmennusta työpaikoille oppimisen tukemiseksi
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä työpaikoilla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt. Työssä oppiminen vaatii opiskelijalta itseohjautuvaa oppimista ja hyviä itsesäätelyvalmiuksia. Myös erilaiset työnkuvat ja työyhteisön kulttuurit ja käytännöt vaikuttavat ympäristön tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin.
Siirtovaikutusta tukee opiskelijan ohjaajan tarjoamat mahdollisuudet reflektioon. Luovuuden ja muiden tulevaisuuden taitojen tunnistaminen ja tukeminen on riippuvaista sekä opiskelijaa ohjaavan työntekijän käytettävissä olevasta ajasta että pedagogisista kyvyistä.
Tutustuin kirjoituksen teemaan perehtymisen yhteydessä työpaikkaohjaajan valmennukseen ja Ohjaan.fi-sivustoon. Työntekijöiden valmentaminen on tärkeä askel kohti sitä, että opiskelijat saavat tukea tulevaisuuden taitojen oppimiseen myös työpaikoilla.
Sen lisäksi työpaikoilla täytyy järjestää aikaa reflektoimiselle ja rakentaa kulttuuria, jossa kaikki työntekijät voivat vahvistaa tulevaisuuden taitoja – eivät pelkästään työssäoppijat.
Lue lisää:
Heta Rintala & Petri Nokelainen: “Työn murros haastaa ammatillisen koulutuksen”, Talous & Yhteiskunta 2/2018 -lehden artikkeli
Opettaja: “Amisreformi yksi vuotta – kolme opettajaa kertoo, miten uudistus on muuttanut työtä”
Ohjaan.fi
Omakuva N.Y.T. – taideperustainen kasvuryhmä