Luovuus on tärkeä tulevaisuuden taito. Useimmiten sitä pidetään “luovien alojen” yksinoikeutena, vaikka jokaisella meistä on kyky ajatella ja toimia uudella tavalla. Aloitan luovuutta käsittelevän blogisarjan, jossa vastaan LinkedInissä ja Twitterissä esitettyihin kysymyksiin luovuudesta. Ensimmäiseksi käsittelen sitä, mitä luovuus tarkoittaa.

Luovuus tarkoittaa käytännössä kykyä tuottaa uutta. Arkipäiväisellä tasolla voidaan puhua luovasta toiminnasta ja luovasta ajattelusta. Luova prosessi tarkoittaa puolestaan tapahtumaketjua, jossa ajatellaan ja toimitaan uudella tavalla tai luodaan uutta.

Mitä luovuus tarkoittaa arjessa?

Henkilökohtaisen arkiluovuuden ja historiallisesti merkittävän luovuuden väliin mahtuu laaja kirjo luovaa ajattelua ja toimintaa. Luovuudeksi kutsutaan arjen kekseliäisyyttä, työelämässä tarvittavaa uudistumiskykyä sekä innovatiivista ajattelua. Niiden lisäksi luovuus liittyy tieteelliseen tutkimukseen ja taiteeseen.

Luovuutta tarvitaan omaperäisen ja käänteentekevän ratkaisun, kuten kokonaan uuden palvelun tai sosiaalisen innovaation kehittämiseen. Luovaa ajattelua ja toimintaa tarvitaan myös silloin, kun olemassa olevia ratkaisuja muutetaan vastaamaan paremmin tarpeisiin.

Työelämän luovuus (”tulevaisuuden taito”) tarkoittaa nopeasti muuttuvissa olosuhteissa reagoimista: uusien teknologioiden käyttöönottoa, työnteon prosessien sujuvoittamista ja asiakastarpeista kartalla pysymistä.

Tuloksen arvioi kenttä

Luova ajattelu ja toiminta heijastuu aina toimialan perinteeseen ja toimintatapoihin. Sen vuoksi luovuus vaatii huolellista perehtymistä aiheeseen ja siihen liittyvään toimialaan. Luovaksi teon voi määritellä uutuuden, ainutlaatuisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Arjen luovien tekojen tarkoituksenmukaisuus on helppoa todeta jakamalla niitä lähiyhteisölleen, kuten työkavereille. Laajempiin kehityskulkuihin liittyvät luovat ajatukset heijastuvat suhteessa toimialan muihin toimijoihin, markkinoihin tai asiantuntijayhteisöön.

Prosessi lisää arvoa

Joskus luova toiminta ei tuota käänteentekevää, tai edes uudella tavalla jäsentynyttä tulosta. Toisinaan prosessi onkin tärkeämpää kuin lopputulos.

Luovaan prosessiin sisältyy vaihtoehtoja lisääviä ja niitä vähentäviä vaiheita. Vaihtoehtoja lisäävät vaiheet, kuten ongelman määrittely tai ideointi, lisäävät prosessiin osallistuvien ymmärrystä käsiteltävästä asiasta. Vaihtoehtoja vähentävät vaiheet, kuten valintojen ja päätösten teko, puolestaan auttavat fokusoimaan siihen, mikä on olennaista – myös suuremmassa mittakaavassa.

Luovuuteen liittyy sitkeys perehtyä käsittelemäänsä asiaan uudestaan ja uudestaan, vaikka prosessi ei aina johtaisi merkittävään lopputulokseen.

Luovan prosessin malleja

Yksinkertaisimmillaan luova prosessi koostuu siis vaihtoehtojen lisäämisestä ja niiden vähentämisestä. Näitä vaiheita kuvataan sanoilla divergenssi ja konvergenssi. Luovista prosesseista on laadittu useita malleja.

Graham Wallas kuvaa luovaan prosessiin neljä vaihetta: valmistautumisen, kypsyttelyn, oivalluksen ja vahvistamisen vaihteet.

Luovan ongelmanratkaisun prosessissa on erotettavissa tavoitteen määrittäminen, ymmärryksen lisääminen, ongelmien määrittely, ratkaisujen ideointi, ideoiden arviointi ja jatkokehittely ja toimeenpanon suunnittelu.

Palvelumuotoilun kentältä tuttu double diamond -malli kuvaa divergenssin ja konvergenssin vaihtelua. “Kaksoistimantin” vaiheet ovat englanniksi “neljä deetä”: discover, define, develop ja deliver.

Mallit toimivat hyvänä työkaluna esimerkiksi luovan työn suunnitteluun. Luovaan prosessiin kuuluu kuitenkin aina myös yllätyksellisyys ja avoimuus. Luovia prosesseja fasilitoidessani ja ohjatessani olen usein päätynyt hylkäämään alkuperäisen suunnitelman. Odottamattoman käänteen tai kehityssuunnan vuoksi olen säätänyt sitä, miten paljon eri vaiheisiin käytetään aikaa ja millä työkaluilla tilanteista päästään eteenpäin.

Luovuutta täytyy vaalia

Jokainen ajattelemalla työtä tekevä ihminen on luova, sekä tiedostaen että tiedostamatta. Luovuus ei ole pelkkää villiä ideointia ja loputtomien vaihtoehtojen synnyttämistä, vaan myös päätöksentekoa, ratkaisujen sovittamista asiayhteyteen ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin reagointia.

Työelämässä luovuuden merkitys on jo nyt kasvanut, ja sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Sen vuoksi siitä on tärkeää pitää huolta.

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen sitä, miten luovuutta voi ruokkia tiimin työskentelyssä tai opettaa ammatillisessa koulutuksessa. Tilaa uutiskirje, niin saat lisää luovuutta suoraan sähköpostiisi!